- Activismo Digital de Lenguas Indígenas - https://rising.globalvoices.org/lenguas -

Discurso del 26 de febrero, 2019 en la Cámara de Diputados de México

Categorías: Mixe, México, Uncategorized

Nëwemp
Ja nëëj jëts ja ää ayuujk
May Nëwemp xyëë tmëët mëte’ep ka’t yak’ejx.
Nëwemp. Nëëj wemp. Ayuujk.
Giajmïï. Nëëjkëjxp. Chinanteco ää.
Nangi ndá. Ja nääjx mëte’ep nëë’etpy ejtp. Mazateco ää
Kuríhi. Nëë’etpy. Chichimeco ää
Nu koyo. Nek käjp. Mixteco ää

Jayeen ojts yä’ät käjp te’n yakxëmo’oy. Jatëkoojk yä’ät et mëte’ep tsyäm tu’uk ja ana’amën tnëtënaapy: Nëwemp. ¿Tii te’n nëëjetpy ja Nëwemp yyi’tspy’
Tu’uk majkts ayuujk yä’ät xëë nnëmatyä’äkä’än ¿Jatii ku ää ayuujk kyutëkeenyët?. Tsyäm, jawaan kyamäjkmöjkxmo’ony ja ää ja ayuujk tëkatsyety yakkajpxy yää et nääjxwiiny. Ja Catalogue of Endangered Languages te’ep jam ejtp mää ja Hawaii University tnëkäjpxp ku katëkëëk po’ety tu’uk ja ää ayuujk jyëntëkey, tu’uk ää ayuujk y’ameny, tu’uk ää ayuujk y’ooky. Ja UNESCO nayte’n tnëkajpxy ku ja tu’uk mëke’pxy jëmëëjt tëë näjty kyutëkeenyët jawaan ka kujkwa’kxy ja ää ayuujk mëte’epety tsyäm yakkäjpx. Tam jënë’n ja jujky’äjtën nyaxy, nijuunëm ijty te’n kyajaty, kyakupety ku maynaxy ja ää ja ayuujk kyutëkey ¿Jatii ku tsyäm jëte’n kanääknaxy ja ää ja ayuujk y’o’knët?

Jawaan kyatëkëëk mëke’pxy jemëëjt ku ja et nääxwy’nyët ojts okwä’äny wya’kxy, ja tsäwä’än ojts ja et nääxwyi’nyët takwa’kxy. Wa’kxy ja et nääjwiiny ojts tyany. Ka’t jatu’uk et nääjxwi’inyët mnäxt pën ka’t ja neky xmëët. Jawaan kyamajstmëke’pxy ja ana’amën kutujkën ojts tu’uk tu’uk apiky y’ëjxta’aky. Katu’uk ja ana’amën, ja jëntsën tmëët’ät jëts tu’uk ja’y ja wet te’ep jyëntsë’ëjkëtëp katu’ukety, tu’uk ja jënmä’äny ja’y takmëjtëkët, tu’uk ja’y ja tsënääyën ja tënä’äyën tkupëkt, jëts nayte’n tu’uk ja’y ja ää ja ayuujk ojts taktsopäätt. Ja ää ayuujk te’ep ka’t ja jëntsëntëjk taktunt ka’t ja tsyoopaty, yak’apajxp ja’, yak’ëjxwejtsp ja’.

Myajktsmëke’pxy jëmëjtëp ojts tsyonta’aky yä’ät ana’amën mëte’ep tsyäm Nëwemp txëë’äjtp. Tëkëëk mëke’pxy jëmëjt näjty tëë nyäjxn ku te’n ojts ja amaxän jä’äy jyä’ät, ja 1820 jëts 65 ka tu’uk mëke’pxyety ijty jä’äy ja kyë’m ää ayuujk tkajpxy, ää ayuujk te’ep jëti’myëm ejtp, men pat, yää yakkäjpxp. Nëwaan ijty ja jä’äy te’ep amaxän tkäjpxtëpp. Tsyäm, ku majtskmëke’pxy jëmëëjt tëë nyaxy, 6.5 ka tu’uk mëke’pxyety ja’y ja kë’m y’ää y’ayuujk tjaa’akkäjpxp. Amaxän tëë takmëjtëkët.

Myajtskmëke’pxy jëmëjtëp ëëts n’ää n’ayuujk ijty jawaan kajaa yakkäjpxp, ja náhuatl, ja maya, ja mayo, ja tepehua, ja tepehuano, ja ayuujk jëts jënë’n ja patkëmët ayuujk na’amuk. Nëwaan ijty ja amaxän jä’äy yää. Kumajtsk mëke’pxy jëmëjt, tsyäm, tëë kajaa ëëts ja n’ää n’ayuujk xak’ëjxnëjkxt.

¿Xë’n ojts xtunt jëts xakkutëkeety?

¿Ey’äjtën te’n ja’y ëëts ja n’ää n’ayuujk nmastutnëta? Ka’t, ka’t jyëte’n. Te’nte’n ojts ttanëpëtääkët pënety Nëwemp ojts y’ana’amt, ku ka’t ëëts ja n’ää ja n’ayuujk tsyoopääty, ku ja’y amaxän yakkäjpxt. Taa te’n ëëts nteetymä’äy ntääkmä’äy yakwopt, yak’ojt, yak’apaxt ku y’ää y’ayuujk tkäjpxt. “Ka’t yë tsyoopääty” te’n ojts yaknëëjmët. “Nëwempët jä’äy mejts, amaxän te’n ja’y mkäjpxt, jatyëkey yë m’ää m’ayuujk” te’n ojts yaknëëjmët. Kajaa te’n ojts ja tunk taktoyo’oty, kajaa te’n ojts nya’atsipyët jëts te’n ëëts naktakuwän’ät ja amaxän, jëts ëëts ja nkë’m ää ayuujk njatyëke’etyët. Ja ëjxpëjktääjk ojts kajaa ëëts ja n’ayuujk ojts tjo’otsy. Nëwemp ëëts ja n’ää n’ayuujk tëë xpëjkxyët. Ja nëëj ëjts xpatamtëp, xjo’tstëp, xak’amontëp.

Ey ja anä’ämën nekyetpy tëë jyatëkatsy, ti’nyëm ëëts ja n’ää n’ayuujk yak’apexy, ti’nyëm yak’ëjxwitsy. Ka’t ëëts n’ää n’ayuujk yakmëjpëkta’aky mää ëjxpëjktääjkën, ni ka’t mää jä’äy yaknëpa’ayo’oyën, ni ka’t mää jä’äy nyaytseyët. Ka’t ëëts n’ää n’ayuujk kë’m kyutëkey, yakkutëkeetyëp ojts.

Yakkutëketyëp nayte’n ku ëëts ja n’et ja nnääjxwiiny ka’t tjëntsë’ëkët, ku ëëts ja n’et ja nääjxwiiny ja’y tnëtookt, ku ka’t ëëts yakxon ka’pxy, tam tyu’ntët, xakkäjpxt pën ntajotkujk’äjtëp ëëts ku ja tunk te’ep meets nmjënmaatyëp tyu’uyo’oty mää ëëts n’et nnääjxwi’nyët.

Yakkutëkeetyëp nayte’n ëëts n’ää n’ayuujk ku ëëts ja nmuku’uktëjk xak’ookt, ja nmuku’uk te’ep ëëts ja n’et nnääjxwi’nyët nyëkuwäntutëp tam te’n jënë’n men pat jyatyën.

¿Xë’n ëëts ja n’ää n’ayuujk myëjët myayët ku ëëts ja nmuku’uk ja’y tak’ookt, tak’amont, takjëntëkeety? ¿Xë’n ëëts ja n’ää n’ayuujk myëjët myayët ku ëëts ja n’et ka’t yakjëntsë’ëk?

Te’nte’n ëëts jam tsyäm njätt nkëpatt. Jam tsyäm ëjts nkäjpotp. Tukyo’m, Wäjkwemp ka’t nëëj tee. Jawaan kyamajtskjëmëëjt ku ëëts ja nëëj nakpëëjkët jëts tsyämnëm ka’t ëëts pën xnëpayo’oy, ey jënë’n ëëts tëë nja’ëëny, njanëkajpxy ku ëëts ja nëëj nakpëjkët, ey ëëts naky’ijxy ku jajp ja tiiy’äjtën yakmëët. Puxj, tujn, pujxpäjk, ja’ te’n yaktuntëp jëts ëëts ja nëëj nakpëjkët, ku ja nëëmu’uty tak’amont, ey ja neky ja tiiy’äjtën tjayaky ku ka’t kyutiky ku pën nëëj mpëjkxët, ku pën kutë’ëts maktanët. Ka’t ëëts nnëëj yukjä’tn jëts kajaa y’ayoot ja mëjjä’ätyëk, ja mutsk anä’äjk. Ja et nääjxwyi’nyët, ja nëëj, ja xoj, ja’ te’n ää ayuujk tyajujky’atpy.

¿Xë’n te’n ja ää ja ayuujk myayët?

Ka’t ëëts n’ää n’ayuujk kyutëkey. Yakkutëkeetyëp. Nëwemp ëëts n’ää n’ayuujk tëë takkutëkey. Ja tu’mtsy jënmä’äny, ja tu’mtsy ana’amën, tam nëëjën, te’ep jo’tsp.